Vakuumielämä ..jos sitä on kehittynyt, se saattaa olla universumin suurin ekosysteemi

[Nasse]

Pidän elämää muualla univerumissa hyvin todennäköisenä.
Universumi luo elämää aina kuin se on mahdollista.

Yksi asia josta en pidä, on se että elämä tarvitsee aina planeetan tai
muun suuren taivaankappaleen kehittyäkseen.
Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä että elämän biomassasta suurin
osa on vakuumielämää, eli tyhjiöön sopeutunutta elämää. Tämä on
keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa
levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina impulsioon
perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden
valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.
Taivaankappale-elämä on vain häviävän pieni osa universumin tähtien
elovyöhykkeiden biomassasta, joka käyttää ravinnokseen lähitähden
säteilyä ja hiukkasryöppyjä, sekä toisiaan.
Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja
selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä
vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa
on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

[Petteri]

Post by Nasse
Pidän elämää muualla univerumissa hyvin todennäköisenä.
Universumi luo elämää aina kuin se on mahdollista.
Yksi asia josta en pidä, on se että elämä tarvitsee aina planeetan tai
muun suuren taivaankappaleen kehittyäkseen.
Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä että elämän biomassasta suurin
osa on vakuumielämää, eli tyhjiöön sopeutunutta elämää. Tämä on
keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa
levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina impulsioon
perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden
valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.
Taivaankappale-elämä on vain häviävän pieni osa universumin tähtien
elovyöhykkeiden biomassasta, joka käyttää ravinnokseen lähitähden
säteilyä ja hiukkasryöppyjä, sekä toisiaan.
Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja
selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä
vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa
on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

Mille havainnoille ja tilastollisille tutkimuksille tämä elämän muualla
esiintymisen suuri todennäköisyys perustuu? Miten suuri otanta on?

[Raiskila Kalle]

Post by Nasse
Tämä on
keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa
levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina impulsioon
perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden
valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.

mikä on impulsio?

Post by Nasse
Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja
selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä
vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa
on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

Onko näitä havaittu omassa aurinkokunnassamme?

[Taneli]

Post by Raiskila Kalle

Post by Nasse
Tämä on
keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa
levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina impulsioon
perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden
valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.

mikä on impulsio?

Mahtaisiko tarkoittaa repulsiota.

Post by Raiskila Kalle

Post by Nasse
Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja
selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä
vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa
on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

Onko näitä havaittu omassa aurinkokunnassamme?

Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu,
tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä
jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat
100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa,
puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä. Aurinko esimerkiksi peittää
mahdollisen heikon signaalikohinan, joka voisi olla yksilöiden
viestintää melko lyhyillä etäisyyksillä (siis suhteessa vaikkapa
auringon ja maan etäisyyteen), joka pidemmillä matkoilla hukkuisi
kohinaan. Tämä viestintä taas voisi toimia hyvinkin, esim.
ultravioletti-, näkyvänvalon-, infrapuna- tai radioaaltoalueella.
Myöskin Merkuriusta pienemmät kappaleet jäävät todennäköisesti
huomamatta, ellei tutkimusluotain sitten sattumalta ohita näitä
avaruusvalaita aivan lähietäisyydeltä ja joudu kenties niiden ruokalistalle.

Jonkin 100 miljardin tähden lähistölle (keskimäärin galaksissa),
jossakin 100 miljardissa galaksissa on hyvinkin voinut kehittyä elämää,
joka kestää tyhjiöolosuhteet ja säteilyn. Aikaa tyhjiöevoluutiolle on
saattanut olla n. 10-12 miljardia vuotta, jos ja kun universumi on 13,7
miljardia vuotta vanha. Tässä ajassa elämä saattaa evoluution myötä
kehittyä millaiseksi vain, kun esimerkiksi elintila ei aseta rajoituksia
koolle, iälle tai populaation määrälle, kuten planeetan tai kuun
pinnalla tapahtuu väistämättä.
Mitä suurempi populaatio, sitä suurempi evolutiivinen mahdollisuus
uusien lajien kehitykselle. Avaruuden vakuumi saattaa olla lukemattomien
tähtien lähistöllä täynnä elämää siinä määrin, että vastaavaa ei voi
olla yhdenkään pallon pinnalla.

Vakuumielämällä on myös suurempi mahdollisuus siirtyä uuden tähden
ympärille ajan kuluessa kuin planeettaelämällä, koska yksi merkittävä
este on jo ylitetty.

Toisekseen jo ihminen suunnittelee tänään "avaruuskanoja"
puolitosissaan, ja muutamien satojen vuosien päästä ihminen saattaa
hyvinkin kehittää lajeja, jotka jossakin määrin kestävät vakuumielämää.
Saattaa olla että jossain meitä huomattavasti edellä olevat
sivilisaatiot ovat muokanneet eliöitä kestämään tyhjiöolosuhteita ja
mahdollisesti laiduntavat "avaruuskarjaa" ja ovat levittäneet
vakuumielämää ympärilleen, jossa se edelleen kehittyy ja on kehittynyt
ehkä vuosimiljoonia.

Tavallaan on siis kaksi mahdollisuutta vakuumielämän syntyyn; Joko se on
syntynyt itsenäisesti tai sitten sitä on syntynyt älyllisten
sivilisaatioiden geenimuokkauksen muodossa, tai kummallakin tapaa eri
puolella universumia. Joka tapauksessa jos vakuumielämää on kehittynyt
jo aikoja sitten, se saattaa olla maailmankaikkeuden yleisin
elämänmuoto. Planeettojen biomassa saattaa olla näin häviävän pieni osa
koko kaikkeuden biomassasta.

[Raiskila Kalle]

Post by Taneli

Post by Raiskila Kalle

Post by Nasse
Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja
selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä
vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa
on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

Onko näitä havaittu omassa aurinkokunnassamme?

Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu,
tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä
jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat
100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa,
puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä.

Mikä on vakuumieläimelle turvallinen etäisyys Auringosta? Pienempi kuin maan
radan säde? Miten käy kun vakuumivalas kuolee? Eikö aurinkotuuli kuljeta
sitä pois auringosta? Näistähän voisi hyvinkin saada heijastuksia koko
spektrillä öiseen aikaan?

[Taneli]

Post by Raiskila Kalle

Post by Taneli

Post by Raiskila Kalle

Post by Nasse
Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja
selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä
vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa
on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

Onko näitä havaittu omassa aurinkokunnassamme?

Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu,
tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä
jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat
100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa,
puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä.

Mikä on vakuumieläimelle turvallinen etäisyys Auringosta? Pienempi kuin maan
radan säde?

Etäisyys jossa auringonsäteilyä on tarpeeksi yhteyttämiseen tai vastaavaan.

Miten käy kun vakuumivalas kuolee? Eikö aurinkotuuli kuljeta

Post by Raiskila Kalle
sitä pois auringosta? Näistähän voisi hyvinkin saada heijastuksia koko
spektrillä öiseen aikaan?

Vakuumihait syö ne ;)

[juhana]

Post by Taneli
Etäisyys jossa auringonsäteilyä on tarpeeksi yhteyttämiseen tai vastaavaan.

Mitäs ne yhteyttää? Tyhjää, ööö tyhjään? Auringonvaloa ööö neutrinoihin?

Ei silti, täytyykin alkaan tiiraileen vähän tarkemmin. Kuka voisi sanoia,
jos vaikka osa astroidiksi luulluista kappaleista onkin...

[Raiskila Kalle]

Post by Taneli

Post by Taneli
Etäisyys jossa auringonsäteilyä on tarpeeksi yhteyttämiseen tai

vastaavaan.
Mitäs ne yhteyttää? Tyhjää, ööö tyhjään? Auringonvaloa ööö neutrinoihin?

Mitä nyt aurinkotuuli tuo tullessaan. Vetyä ja ... vetyä ;-)

[Kimmo Isokoski]

In article <C726f.103$***@read3.inet.fi>, ***@kolumbus.fi
says...

Post by Taneli
Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu,
tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä
jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat
100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa,
puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä.

Miksi ne jäisivät huomaamatta jos kerran tuon kokoluokan asteroiditkin
voidaan havaita? _Miljoonat_ avaruusvalaat jo muodostaisivat jo melkoisen
valasvyöhykkeen jos ne seilaisivat aurinkokunnan sisäosissa.

Ja oletut tyhjiölevät, -levälautat luultavasti näkyisivät jopa paljain
silmin (siinä kuin eläinratavalo) jos sellaista olisi ekosysteemin
(miljoonien avaruusvalaisden) ylläpitoa edellyttämät määrät.

Pienetkin määrät todennäköisesti olisivat läytyneet jo ensimmäisissä
teleskooppihavainnoissa planeettojen havainnointia haittaavana sotkuna.
Hiukkasmäärien ei tarvitsisi olla kummoiset kun siitä syntyisi
Saturnuksen rengasta muistuttava ilmiö auringon ympärille.

[Taneli]

Post by Kimmo Isokoski
says...

Post by Taneli
Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu,
tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä
jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat
100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa,
puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä.

Miksi ne jäisivät huomaamatta jos kerran tuon kokoluokan asteroiditkin
voidaan havaita? _Miljoonat_ avaruusvalaat jo muodostaisivat jo melkoisen
valasvyöhykkeen jos ne seilaisivat aurinkokunnan sisäosissa.

Asteroidit huomataan yleensä kun niiden paikka on maan radan
ulkopuolella, aurinkoa vastaan on vaikeampi huomat pieniä kohteita.
Vaikkapa miljoona 100-100 metrin avaruusvalasta auringon ympärillä
vaikkapa merkuriuksen ja maan radan sisällä häviäisi tyystin tilavuuteen.

Post by Kimmo Isokoski
Ja oletut tyhjiölevät, -levälautat luultavasti näkyisivät jopa paljain
silmin (siinä kuin eläinratavalo) jos sellaista olisi ekosysteemin
(miljoonien avaruusvalaisden) ylläpitoa edellyttämät määrät.
Pienetkin määrät todennäköisesti olisivat läytyneet jo ensimmäisissä
teleskooppihavainnoissa planeettojen havainnointia haittaavana sotkuna.
Hiukkasmäärien ei tarvitsisi olla kummoiset kun siitä syntyisi
Saturnuksen rengasta muistuttava ilmiö auringon ympärille.

Tuskin tähden ympäristö olisi tasaisen leväudun peitossa tai elämä sen
ympärillä renkaana, vaan se olisi keskittynyt lautoiksi, esim. joidenkin
pienten kappaleiden "ytimien" ympärille ajan kuluessa.
Teleskooppihavainnot sotkeakseen eliöitä täystisi olla julmetun tiheästi.

[Kimmo Isokoski]

In article <1b36f.127$***@read3.inet.fi>, ***@kolumbus.fi
says...

Post by Taneli

Post by Kimmo Isokoski
says...

Post by Taneli
Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu,
tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä
jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat
100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa,
puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä.

Miksi ne jäisivät huomaamatta jos kerran tuon kokoluokan asteroiditkin
voidaan havaita? _Miljoonat_ avaruusvalaat jo muodostaisivat jo melkoisen
valasvyöhykkeen jos ne seilaisivat aurinkokunnan sisäosissa.

Asteroidit huomataan yleensä kun niiden paikka on maan radan
ulkopuolella, aurinkoa vastaan on vaikeampi huomat pieniä kohteita.

Vain jos kappale on Merkuriuksen radan sisäpuolella. Ja vaikka olisikin
niin sellaiset olisi löydetty. Aikoinaan Vulcanusta etsittiin sen verran
ahkerasti.

Post by Taneli
Vaikkapa miljoona 100-100 metrin avaruusvalasta auringon ympärillä
vaikkapa merkuriuksen ja maan radan sisällä häviäisi tyystin tilavuuteen.

No ei niitä paljain silmin varmaan näkisi. Mutta en kyllä keksi miksi nuo
kilomerin kokoluokkaa olevat otukset olisivat paremmin piilossa kuin NEO
asteroidit. Ovatko ne valaat jotenkin stealth-muotoisia ja valoa
heijastamattomia tai lämpöä säteilemättömiä.

Yksikin havaittu _kiertorataansa muuttava_ tunnistamaton objekti olisi
saanut aikaan valtavan etsintäoperaation ja nuo avaruuden valaat olisivat
olleet bioskan oppikirjoissa jo kauan.

Post by Taneli

Post by Kimmo Isokoski
Ja oletut tyhjiölevät, -levälautat luultavasti näkyisivät jopa paljain
silmin (siinä kuin eläinratavalo) jos sellaista olisi ekosysteemin
(miljoonien avaruusvalaisden) ylläpitoa edellyttämät määrät.
Pienetkin määrät todennäköisesti olisivat läytyneet jo ensimmäisissä
teleskooppihavainnoissa planeettojen havainnointia haittaavana sotkuna.
Hiukkasmäärien ei tarvitsisi olla kummoiset kun siitä syntyisi
Saturnuksen rengasta muistuttava ilmiö auringon ympärille.

Tuskin tähden ympäristö olisi tasaisen leväudun peitossa tai elämä sen
ympärillä renkaana, vaan se olisi keskittynyt lautoiksi, esim. joidenkin
pienten kappaleiden "ytimien" ympärille ajan kuluessa.
Teleskooppihavainnot sotkeakseen eliöitä täystisi olla julmetun tiheästi.

Jos avaruuslevä ei olisi tasaista "avaruusplanktonia" niin levälautat
olisivat ilmeisesti kohtuullisen kokoisia. Tuhansia tai vaikka miljoonia
neliökilometrejä, jos ne kerran voivat tarjota ravinnetta miljonille
avaruusvalaille. Luulisi näkyvän.

[Ari H]

Tässä ajassa elämä saattaa evoluution myötä kehittyä millaiseksi
vain, kun esimerkiksi elintila ei aseta rajoituksia koolle, iälle
tai populaation määrälle, kuten planeetan tai kuun pinnalla tapahtuu
väistämättä.

Puhut että noissa eliöissä olisi biomassaa enemmän kuin planeettojen
pinnalla. Nyt on pakko kysyä, että mistä ne tyhjiö-eliöt saavat sen
materian josta muodostuvat? Vai olisivatko ne jotain energia-olioita
jotka vaan syntyivät, ööh, aurinkotuuleen?

[Taneli]

Post by Ari H

Tässä ajassa elämä saattaa evoluution myötä kehittyä millaiseksi
vain, kun esimerkiksi elintila ei aseta rajoituksia koolle, iälle
tai populaation määrälle, kuten planeetan tai kuun pinnalla tapahtuu
väistämättä.

Puhut että noissa eliöissä olisi biomassaa enemmän kuin planeettojen
pinnalla. Nyt on pakko kysyä, että mistä ne tyhjiö-eliöt saavat sen
materian josta muodostuvat? Vai olisivatko ne jotain energia-olioita
jotka vaan syntyivät, ööh, aurinkotuuleen?

Jos vakuumielämä olisi syntynyt tähden ympärille siinä vaiheessa kun
planeettakunnan muodostavat kappaleet ja pöly olisivat vielä kiertäneet
tähteä, materiaa olisi ollut tarpeeksi. Siinä vaiheessa kun tähtikunta
on valmiina, elämä on jo niin kehittynyttä ja järjestynyttä että se ei
automaattisesti joudu planeetoille tai puhallu aurinkotuulen mukana
pois. Tämä alkubiomassa saa lisää materiaa tähden puhaltamasta
hiukkasvirrasta ja energiaa sm-säteilystä. Jos ekosysteemi toimii, se
kierrättää materiaalin kuten maassakin. Levät-kasvit <-> pieneliöt <->
levä-kasvinsyöjät <-> petoeläimet.

[Ike]

Post by Taneli
Kuinkahan hyvin auringon ympäristön mahdollista elämää on havainnoitu,
tai otettu edes huomioon vakuumielämän mahdollisuutta? Taitaisi jäädä
jopa miljoonat auringon ympärillä turvallisella etäisyydellä seilaavat
100-1000 metrin vakuumisinivalaat huomaamatta avaruustutkimuksessa,
puhumattakaan levälautoista ym. pienemmästä.

Mikähän olisi vakuumivalaiden lämpötila siellä auringon lähistöllä, ehkä
Merkuriuksen radan sisäpuolella? Merkuriuksen pinnalla muistaakseni lyijy
sulaisi auringon valaisemalla puolella. Säteilytasapainolla olisi ilmeisesti
suuri merkitys vakuumivalaan lämpötilalle.

Ovatkohan vakuumivalaan ympäristön olosuhteet ne parhaat mahdolliset elämän
synnylle, kehitykselle ja elintoimintojen ylläpidolle? Olisivatko auringon
flare-purkaukset tai muu ionisoiva säteily vakuumivalaan terveyttä ja
hyvinvointia edistäviä ilmiöitä?

Montakos käytännön esimerkkiä meillä onkaan sellaisesta elämän muodosta joka
elää ilman nestemäistä vettä? Kaikki maapallolla elävät organismit voimme
laskea saman elämänmuodon ilmentymiksi.

[Joni Virtanen]

Post by Ike
Montakos käytännön esimerkkiä meillä onkaan sellaisesta elämän muodosta joka
elää ilman nestemäistä vettä?

Eihän tuossa tarvitse kuin tulkita joku vapaavalintainen
Raamatunkohta vihjaamaan vakuumivalaista, perustella mahdottomuudet
sanomalla "GDI" (God Did It), ja julkaista kreationistilehdessä. Menee
taatusti läpi, etenkin jos conclusionissa sanoo että tämä osoittaa
maailman olevan 6000 +- 1000 vuotta vanha ja todistaa älykkäästä ja
ylimaallisesta luojasta.
Myös argumentti "kyllä niitä siellä on, mutta Auringon korona on
vain luotu näyttämään siltä ettei siellä ole vakuumivalaita" on täysin
käyttökelpoinen ja hyvinkin todistusvoimainen.

Ei siitä ihan väikkärintäytettä saisi, mutta jos pitää äkkiä saada
jostain julkaisuja, niin kannattaa laittaa korvan taakse :)


J.Virtanen

[Ike]

Post by Joni Virtanen
Myös argumentti "kyllä niitä siellä on, mutta Auringon korona on
vain luotu näyttämään siltä ettei siellä ole vakuumivalaita" on täysin
käyttökelpoinen ja hyvinkin todistusvoimainen.

Tai sitten auringon korona _on_ juurikin vakuumivalaat.

[Kimmo Isokoski]

In article <***@spool6-east.superfeed.net>, ***@not.invalid
says...

Post by Ike
Tai sitten auringon korona _on_ juurikin vakuumivalaat.

(OT) Arthur C. Clarkella on parissakin tarinassa esiintynyt auringossa
eläviä "plasmaolioita". Yksi niitä on muistaakseni "Tuuli aurigosta"
kirjan niminovelli.

[Kimmo Isokoski]

Post by Nasse
Pidän elämää muualla univerumissa hyvin todennäköisenä.
Universumi luo elämää aina kuin se on mahdollista.
Yksi asia josta en pidä, on se että elämä tarvitsee aina planeetan tai
muun suuren taivaankappaleen kehittyäkseen.
Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä että elämän biomassasta suurin
osa on vakuumielämää, eli tyhjiöön sopeutunutta elämää.

Tuossa ideassa on vain se ongelma, että tyhjiössä on vähemmänpuoleisesti
raaka-aineita joita elämä tarvitsee.

Mutta asteen verran vakavammin otettava on jo idea elämästä komeetoilla.
Niistähän löytyy raaka-aineita ja sopivalla kiertoradalla myös lämpöä.

Panspermia-hypoteesissahan komeettoja pidetään yhtenä mahdollisena elämän
itujen synnyttäjänä. Tai siirtäjänä planeetoilta toisille tai ehkä jopa
aurikokunnista toiseen.

Post by Nasse
Tämä on
keskittynyt tähtien läheisyyteen elovyöhykkeeksi. Tämä elämä kattaa
levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina impulsioon
perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden
valaisiin', ja kaikkea tältä väliltä.

Onko tuo impulsio se sama mitä tähtilaiva Enterprise käyttää eli jokin
nykytieteelle tuntematon voimakenttiin perustuva avaruusmoottori?:)

Ja jos esim. tämän meidän aurikomme ympäristössä olisi esim. jotain
avaruuslevää niin miksi sitä ei ole havaittu?

Post by Nasse
Ei ole tarvittu kuin yksi lisääntymään kykenevä organismi joka kestää ja
selviää vakuumissa, niin vuosimiljardien aikana on voinut kehittyä
vaikka kuinka monimutkainen ekosysteemi tähtien elovyöhykkeelle, jossa
on ravintoa säteilyn ja hiukkasvirtausten muodossa.

Miksi aurikotuuli ei huuhtonut vastasyntynyttä tyhjiöelämää aurikokunnan
ulko-osiin?

[Sauli Nurmi]

Post by Kimmo Isokoski
Onko tuo impulsio se sama mitä tähtilaiva Enterprise käyttää eli jokin
nykytieteelle tuntematon voimakenttiin perustuva avaruusmoottori?:)

Herralla on nyt käsitteet vähän sekaisin...

Mitä tulee poimuajoon, niin ei Enterprisen poimumoottoreilla ole mitään
tekemistä minkään voimakenttien kanssa. Voimakenttä (oletan että tämä
tarkoittaa force fieldiä eikä jotain mysteeristä aliavaruuskenttää yms.) on
pikemminkin aluksen ympärille nostettavissa oleva suojaava energiakenttä,
joka pystyy estämään ulkopuolelta tulevat uhat ja toisaalta pitämään aluksen
koossa hätätilanteissa (katso esim. "Star Trek: First Contact", missä
kapteeni Picard esittelee nykyajan teknisesti rajoittuneelle ihmiselle
voimakentällä sinetöidyn luukun Enterprisella).

Poimuajo on niinkin yksinkertainen asia kuin että aluksen poimumoottorit
rypistävät ja venyttävät ympäröivää avaruutta siten, että vaikka Enterprise
onkin warp bubblen sisällä koko ajan einsteinilaisen fysiikan mukaan
alivalonnopeudessa, avaruuden manipulointi saa sen kulkemaan paikasta
toiseen "yli"valonnopeudella. Sarjasta riippuen poimukertoimen ollessa
hieman erilainen, mutta ideatasolla sama.

Tieteellinen selitys löytyy tuolta:
http://www.daviddarling.info/encyclopedia/A/Alcubdrive.html


Mitä taas tulee alusten alivalonnopeudella tapahtuvaan impulssiajoon, niin
sehän on fuusioreaktioon perustuva moottori, ei mitään voimakenttiä
siinäkään. Ainoastaan vauhdin hidastaminen ja peruutusvaihde ovat hieman
mysteerisiä, kuten tämä analyysi paljastaa:
http://www.ex-astris-scientia.org/inconsistencies5b.htm


Alkuperäinen postaaja ilmeisesti siis tarkoittanee "impulsiolla" luonnostaan
tapahtuvaa fuusioreaktioon perustuvaa alivalonnopeudella tapahtuvaa
liikkumista?

[Taneli]

Post by Sauli Nurmi
Mitä taas tulee alusten alivalonnopeudella tapahtuvaan impulssiajoon, niin
sehän on fuusioreaktioon perustuva moottori, ei mitään voimakenttiä
siinäkään. Ainoastaan vauhdin hidastaminen ja peruutusvaihde ovat hieman
http://www.ex-astris-scientia.org/inconsistencies5b.htm
Alkuperäinen postaaja ilmeisesti siis tarkoittanee "impulsiolla" luonnostaan
tapahtuvaa fuusioreaktioon perustuvaa alivalonnopeudella tapahtuvaa
liikkumista?

Eliöiden tapauksessa liikkuminen perustunee johonkin repulsioon, esim.
kaasunpäästöön :)

[Taneli]

Post by Taneli

Post by Sauli Nurmi
Mitä taas tulee alusten alivalonnopeudella tapahtuvaan impulssiajoon,
niin sehän on fuusioreaktioon perustuva moottori, ei mitään
voimakenttiä siinäkään. Ainoastaan vauhdin hidastaminen ja
http://www.ex-astris-scientia.org/inconsistencies5b.htm
Alkuperäinen postaaja ilmeisesti siis tarkoittanee "impulsiolla"
luonnostaan tapahtuvaa fuusioreaktioon perustuvaa alivalonnopeudella
tapahtuvaa liikkumista?

Eliöiden tapauksessa liikkuminen perustunee johonkin repulsioon, esim.
kaasunpäästöön :)

Jotain mustekalatyyppistä pierunpäästäjää.

[B.N]

Post by Taneli

Post by Taneli

Post by Sauli Nurmi
Mitä taas tulee alusten alivalonnopeudella tapahtuvaan impulssiajoon,
niin sehän on fuusioreaktioon perustuva moottori, ei mitään
voimakenttiä siinäkään. Ainoastaan vauhdin hidastaminen ja
http://www.ex-astris-scientia.org/inconsistencies5b.htm
Alkuperäinen postaaja ilmeisesti siis tarkoittanee "impulsiolla"
luonnostaan tapahtuvaa fuusioreaktioon perustuvaa alivalonnopeudella
tapahtuvaa liikkumista?

Eliöiden tapauksessa liikkuminen perustunee johonkin repulsioon, esim.
kaasunpäästöön :)

Jotain mustekalatyyppistä pierunpäästäjää.

"NebulaB:n yleisin eliöluokka olivat kaasuvatsaiset jonka lajikirjo oli
ällistyttävä. Liikkuminen tyhjiössä perustui kaasunpäästöön, johon lajit
käyttivät yhtä tai useita suuntaavaa sulkija-aukkoa. Monet
kaasuvatsaiset käyttivät ravintonaan kaasukellujia joiden.."

[Kimmo Isokoski]

Post by Sauli Nurmi

Post by Kimmo Isokoski
Onko tuo impulsio se sama mitä tähtilaiva Enterprise käyttää eli jokin
nykytieteelle tuntematon voimakenttiin perustuva avaruusmoottori?:)

Herralla on nyt käsitteet vähän sekaisin...

"Full impulse, Mr. Sulu!"

Post by Sauli Nurmi
Mitä taas tulee alusten alivalonnopeudella tapahtuvaan impulssiajoon, niin
sehän on fuusioreaktioon perustuva moottori, ei mitään voimakenttiä
siinäkään.

Eikös se impulssimoottori perustu siihen että moottori synnyttää
gravitaatioaallon jolla Enterprise sitten surffaa läpi avaruuden.

En jaksanut keskittyä sen linkin takana olevaan trekologiapälätykseen:)
mutta jostain trekkikirjasta joskus luin selityksen että aalto saadaan
aikaan sulkemalla fuusioreaktio voimakenttien sisään, josta energia voi
sitten paeta vain gravitaatioaaltona. Minulle se oli täysin riittävä
selitys Star Trekin tarpeisiin. Teknotaikuudestahan kuitenkin on kyse.

Mutta tämä ei kuulune avaruusaiheisiin...

[Sauli Nurmi]

Post by Nasse
Pidän elämää muualla univerumissa hyvin todennäköisenä.
Universumi luo elämää aina kuin se on mahdollista.
Pidän mahdollisena ja jopa todennäköisenä että elämän biomassasta suurin
osa on vakuumielämää, eli tyhjiöön sopeutunutta elämää. Tämä elämä kattaa
levätyyppisestä tähtiä ympäröivästä lautoituksesta aina impulsioon
perustuvaan liikkumiseen kykeneviin kilometriluokan 'avaruuden valaisiin'.

Siinä tapauksessa avaruus on varmaankin kohta täynnä nårjalaisia
astronautteja...