Discussion:
Helsingin nopeus
(too old to reply)
Jorma Moll
2007-05-10 11:29:57 UTC
Permalink
Aiemmin oli puhetta maapallon pyörimisnopeudesta. Silloin sanottiin
että päiväntasaaja pyörii suunnilleen 1700 km/h.
Entä esim. Helsinki, pyöriikö se 1/3 tuosta eli vajaat 600 km/h?

yst. terv. J.M.
Kim Fallström
2007-05-10 12:27:54 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Aiemmin oli puhetta maapallon pyörimisnopeudesta. Silloin sanottiin
että päiväntasaaja pyörii suunnilleen 1700 km/h.
Entä esim. Helsinki, pyöriikö se 1/3 tuosta eli vajaat 600 km/h?
Jos kehänopeus päiväntasaajalla on v0 niin leveysasteella LAT
on kehänopeus v

v = vo * cos(LAT)

Helsingin kohdalla LAT on noin 60.2 astetta eli tuo cos(LEV)
on vastaavasti noin 0.5 eli kehänopeus puolet päiväntasaajan
kehänopeudesta.

Kim
PenttiL
2007-05-11 06:06:56 UTC
Permalink
Post by Kim Fallström
Post by Jorma Moll
Aiemmin oli puhetta maapallon pyörimisnopeudesta. Silloin sanottiin
että päiväntasaaja pyörii suunnilleen 1700 km/h.
Entä esim. Helsinki, pyöriikö se 1/3 tuosta eli vajaat 600 km/h?
Jos kehänopeus päiväntasaajalla on v0 niin leveysasteella LAT
on kehänopeus v
v = vo * cos(LAT)
Helsingin kohdalla LAT on noin 60.2 astetta eli tuo cos(LEV)
on vastaavasti noin 0.5 eli kehänopeus puolet päiväntasaajan
kehänopeudesta.
Kim
Paljonkohan keskipakoisvoima vaikuttaa päiväntasaajalla? Ovako ihmiset
siellä muuten keveämpiä kuin mieleltään, kuin lähempänä napaseutuja asuvat?

-Pentti
keptikko
2007-05-11 07:19:09 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Paljonkohan keskipakoisvoima vaikuttaa päiväntasaajalla?
Ovako ihmiset siellä muuten keveämpiä kuin mieleltään,
kuin lähempänä napaseutuja asuvat?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Putoamiskiihtyvyys
"Kappaleeseen kohdistuu maapallon pohjoisnavalla ja etelänavalla noin 0,5%
suurempi voima kuin päiväntasaajalla."

Voinee sanoa että tämä ero johtuu "keskipakoisvoimasta", joka ei ole
todellinen voima vaan seuraus massan hitaudesta.

Päiväntasaajan ero meihin 60:nnen leveyspiirin asukkaisiin on siis kuitenkin
vain noin puolet tuosta koska etäisyytemme maapallon pyörimisakselista on
noin puolet päiväntasaajan etäisyydestä pyörimisakselista.
Pyörimisliikkeestä johtuen maapallo ei ole ihan pallo vaan päiväntasaaja
pullistuu ulospäin suhteessa enemmän, joten latitudin kosini ei ihan
tarkkaan kerro totuutta, mutta suuruusluokka on tämä.

Eli kyllähän sama massa painaa päiväntasaajalla vähemmän kuin Helsingissä.

Posted Via Usenet.com Premium Usenet Newsgroup Services
----------------------------------------------------------
** SPEED ** RETENTION ** COMPLETION ** ANONYMITY **
----------------------------------------------------------
http://www.usenet.com
TaaviUntamo
2007-05-11 08:57:35 UTC
Permalink
Post by keptikko
Post by PenttiL
Paljonkohan keskipakoisvoima vaikuttaa päiväntasaajalla?
Ovako ihmiset siellä muuten keveämpiä kuin mieleltään,
kuin lähempänä napaseutuja asuvat?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Putoamiskiihtyvyys
"Kappaleeseen kohdistuu maapallon pohjoisnavalla ja etelänavalla noin 0,5%
suurempi voima kuin päiväntasaajalla."
Voinee sanoa että tämä ero johtuu "keskipakoisvoimasta", joka ei ole
todellinen voima vaan seuraus massan hitaudesta.
Päiväntasaajan ero meihin 60:nnen leveyspiirin asukkaisiin on siis kuitenkin
vain noin puolet tuosta koska etäisyytemme maapallon pyörimisakselista on
noin puolet päiväntasaajan etäisyydestä pyörimisakselista.
Pyörimisliikkeestä johtuen maapallo ei ole ihan pallo vaan päiväntasaaja
pullistuu ulospäin suhteessa enemmän, joten latitudin kosini ei ihan
tarkkaan kerro totuutta, mutta suuruusluokka on tämä.
Eli kyllähän sama massa painaa päiväntasaajalla vähemmän kuin Helsingissä.
Vetovoima pienenee, mitä kauemmas massasta mennään. Jos maapallolla
vetovoimalaskut yksinkertaistetaan siten, että kuvitellaan maan massa
pistemäiseksi maan keskipisteeseen, korkealla vuoristossa vetovoima on
pienempi kuin alhaalla meren rannalla. Meksikon olympialaisissakin oli
kovin helppo heittää keihästä, kun vetovoima on pienempi kuin alavilla
mailla.

Maapallon pullistuneisuus päiväntasaajalla kasvattaa etäisyyttä
keskipisteeseen verrattuna esim Helsingin tilanteeseen. Etäisyyseron
vaikutus painovoimaan lienee isompi kuin keskipakovoiman.
Timo Pietilä
2007-05-11 23:02:38 UTC
Permalink
Post by TaaviUntamo
Post by keptikko
Post by PenttiL
Paljonkohan keskipakoisvoima vaikuttaa päiväntasaajalla?
Ovako ihmiset siellä muuten keveämpiä kuin mieleltään,
kuin lähempänä napaseutuja asuvat?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Putoamiskiihtyvyys
"Kappaleeseen kohdistuu maapallon pohjoisnavalla ja etelänavalla noin 0,5%
suurempi voima kuin päiväntasaajalla."
Voinee sanoa että tämä ero johtuu "keskipakoisvoimasta", joka ei ole
todellinen voima vaan seuraus massan hitaudesta.
Päiväntasaajan ero meihin 60:nnen leveyspiirin asukkaisiin on siis kuitenkin
vain noin puolet tuosta koska etäisyytemme maapallon pyörimisakselista on
noin puolet päiväntasaajan etäisyydestä pyörimisakselista.
Pyörimisliikkeestä johtuen maapallo ei ole ihan pallo vaan päiväntasaaja
pullistuu ulospäin suhteessa enemmän, joten latitudin kosini ei ihan
tarkkaan kerro totuutta, mutta suuruusluokka on tämä.
Eli kyllähän sama massa painaa päiväntasaajalla vähemmän kuin Helsingissä.
Vetovoima pienenee, mitä kauemmas massasta mennään. Jos maapallolla
vetovoimalaskut yksinkertaistetaan siten, että kuvitellaan maan massa
pistemäiseksi maan keskipisteeseen, korkealla vuoristossa vetovoima on
pienempi kuin alhaalla meren rannalla. Meksikon olympialaisissakin oli
kovin helppo heittää keihästä, kun vetovoima on pienempi kuin alavilla
mailla.
Maapallon pullistuneisuus päiväntasaajalla kasvattaa etäisyyttä
keskipisteeseen verrattuna esim Helsingin tilanteeseen. Etäisyyseron
vaikutus painovoimaan lienee isompi kuin keskipakovoiman.
"Keskipakovoiman" vaikutus on selvä koska nopeusero on niin suuri.

Etäisyysero taas on pienempi. Lisäksi korkeusero ei suoraan kerro
massakeskittymän suuruutta jalkojen alla. Gravitaatio ei ole maapallolla
aivan tasaisesti sama joka puolella.

(http://apod.nasa.gov/apod/ap011113.html)

Kyllä se pyörimisestä johtuva vaikutus on suurempi. Tosin nuo voimat
ovat samansuuntaiset.

Timo Pietilä
Raimo Suonio
2007-05-12 09:45:00 UTC
Permalink
Post by PenttiL
Paljonkohan keskipakoisvoima vaikuttaa päiväntasaajalla? Ovako
ihmiset siellä muuten keveämpiä kuin mieleltään, kuin lähempänä
napaseutuja asuvat?
http://groups.google.com/group/sfnet.harrastus.astronomia/msg/1b54a756d
aefa43a

http://groups.google.com/group/sfnet.keskustelu.evoluutio/msg/27d0d2645
bed4660
--
Raimo Suonio, Hyvinkää, Finland, http://www.nic.fi/%7Ersuonio/
"Elämä on parasta huumetta, uskonto pahinta"
Oikeinkirjoitusohjeita news- ja web-kirjoittajille:
http://www.nic.fi/%7Ersuonio/oikeinkirjoitus/
Seppo Syrjanen
2007-05-29 20:02:02 UTC
Permalink
Quoting Kim Fallström:
...
Post by Kim Fallström
Helsingin kohdalla LAT on noin 60.2 astetta eli tuo cos(LEV)
on vastaavasti noin 0.5 eli kehänopeus puolet päiväntasaajan
kehänopeudesta.
Samasta syystä auringonlasku kestää täällä tuplasti sen mitä
päiväntasaajalla (aurinko laskee vinosti horisontin taa). Tai kääntäen,
että etelämpänä pimeys laskeutuu tosi nopeasti.

Vielä pidempään hämäryydet kestävät toki vielä pohjoisempana.
--
"Oh, he fell off the boat just like Brian Eno..." -Finnish proverb
Jorma Moll
2007-05-11 09:11:08 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Aiemmin oli puhetta maapallon pyörimisnopeudesta. Silloin sanottiin
että päiväntasaaja pyörii suunnilleen 1700 km/h.
No nyt tulevat mieleen maanjäristykset. eivätkös ne osu enimmäkseen
päiväntasaajan kummallekin puolelle huomioonottaen myös meren pohja.
Koska maan sisus on sula, eikö keskipakoisvoima heitä sulaa juuri
päiväntasaajan seuduille? Paine on rikkonut maan kuoren laatoiksi, ja
näin ne liikkuvat.

yst. terv. J.M.
keptikko
2007-05-11 10:33:41 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Jorma Moll
Aiemmin oli puhetta maapallon pyörimisnopeudesta. Silloin sanottiin
että päiväntasaaja pyörii suunnilleen 1700 km/h.
No nyt tulevat mieleen maanjäristykset. eivätkös ne osu enimmäkseen
päiväntasaajan kummallekin puolelle huomioonottaen myös meren pohja.
Koska maan sisus on sula, eikö keskipakoisvoima heitä sulaa juuri
päiväntasaajan seuduille? Paine on rikkonut maan kuoren laatoiksi, ja
näin ne liikkuvat.
Ei kai sentään! Ei neekeritkään sieltä ekvaattorilta sinkoile avaruuteen.
Enkä minä singahda tropiikkiin tästä tuoliltani vaikka maa pyörii. Kätevää
kylläkin kieltämättä olisi jos keskipakoisvoima heittäisi kaikki
värivialliset täältä Pohjolasta päiväntasaajalle.

Mannerlaattojen reunat eivät ole mielestäni mitenkään erikoisesti
keskittyneet päiväntasaajalle. Tokihan päiväntasaajan lähellä on enemmän
pinta-alaa kuin napojen lähellä joten luonnollisesti siellä on enemmän myös
maanjäristysalueita. Mannerlaattojen liike johtuu kuitenkin vaipan aineen
virtauksista jotka ovat monimutkaisempia kuin liike kohti päiväntasaajaa.
Vaipan aine ei oikeastaan ole sulaa mutta kovassa paineessa se virtaa.

Tulivuorista purskahteleva sula kiviaines on paikallinen maanpinnan ilmiö,
se ei anna oikeaa kuvaa vaipan aineen olomuodosta.

Posted Via Usenet.com Premium Usenet Newsgroup Services
----------------------------------------------------------
** SPEED ** RETENTION ** COMPLETION ** ANONYMITY **
----------------------------------------------------------
http://www.usenet.com
Jorma Moll
2007-05-11 12:31:50 UTC
Permalink
Post by keptikko
Post by Jorma Moll
Post by Jorma Moll
Aiemmin oli puhetta maapallon pyörimisnopeudesta. Silloin sanottiin
että päiväntasaaja pyörii suunnilleen 1700 km/h.
No nyt tulevat mieleen maanjäristykset. eivätkös ne osu enimmäkseen
päiväntasaajan kummallekin puolelle huomioonottaen myös meren pohja.
Koska maan sisus on sula, eikö keskipakoisvoima heitä sulaa juuri
päiväntasaajan seuduille? Paine on rikkonut maan kuoren laatoiksi, ja
näin ne liikkuvat.
Ei kai sentään! Ei neekeritkään sieltä ekvaattorilta sinkoile avaruuteen.
hups...hups.....tuli vähän liian tulisesti sinkaistua ajatus
maailmalle....tottakai noinhan sen täytyy olla niinkuin sanoit.
Luulin jo keksineeni jonkun mailmoja syleilevän totuuden, jota kukaan
muu ei ole keksinyt :-)
Saatte naureskella.
Post by keptikko
Kätevää
kylläkin kieltämättä olisi jos keskipakoisvoima heittäisi kaikki
värivialliset täältä Pohjolasta päiväntasaajalle.
Se tekisi sen ellemme me olisi väriviallisia heidän mielestään:-)


yst. terv. J.M.
Otto J. Makela
2007-05-11 12:45:21 UTC
Permalink
Kätevää kylläkin kieltämättä olisi jos keskipakoisvoima heittäisi
kaikki värivialliset täältä Pohjolasta päiväntasaajalle.
Niinkuin, Suomi takaisin lappilaisille?
--
/* * * Otto J. Makela <***@iki.fi> * * * * * * * * * * * * * * * */
/* Phone: +358 40 765 5772, FAX: +358 42 7655772, ICBM: 60N 25E */
/* Mail: Mechelininkatu 26 B 27, FI-00100 Helsinki, FINLAND */
/* * * Computers Rule 01001111 01001011 * * * * * * * * * * * * */
Timo Pietilä
2007-05-11 23:08:00 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Jorma Moll
Aiemmin oli puhetta maapallon pyörimisnopeudesta. Silloin sanottiin
että päiväntasaaja pyörii suunnilleen 1700 km/h.
No nyt tulevat mieleen maanjäristykset. eivätkös ne osu enimmäkseen
päiväntasaajan kummallekin puolelle huomioonottaen myös meren pohja.
Koska maan sisus on sula, eikö keskipakoisvoima heitä sulaa juuri
päiväntasaajan seuduille? Paine on rikkonut maan kuoren laatoiksi, ja
näin ne liikkuvat.
Laatojen liikkeistähän ne maanjäristykset johtuvat. Ja kyllähän se
maapallon pyöriminen aiheuttaa melkoista vilskettä siellä maan
sisuksissa joten olet tavallaan aivan oikeassa. Mutta tietenkään asia ei
ole aivan noin yksinkertainen. Gravitaatio, magneettikentät yms. tekevät
tuosta nesteen liikkeestä sangen kompleksisen systeemin.

Timo Pietilä
Jorma Moll
2007-05-12 07:23:47 UTC
Permalink
Post by Timo Pietilä
Laatojen liikkeistähän ne maanjäristykset johtuvat.
joo....no onkos tiedossa mikä niitä laattoja liikuttaa? Se sula massa
maapallon sisällä? No mikäs sitä sitten liikuttaa?

yst. terv. J.M.
Kimmo Isokoski
2007-05-12 07:52:02 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Timo Pietilä
Laatojen liikkeistähän ne maanjäristykset johtuvat.
joo....no onkos tiedossa mikä niitä laattoja liikuttaa? Se sula massa
maapallon sisällä? No mikäs sitä sitten liikuttaa?
Radioaktiivisten alkuaineiden hajoamisesta syntyvä lämpöenergia.
Jorma Moll
2007-05-12 08:31:33 UTC
Permalink
Post by Kimmo Isokoski
Radioaktiivisten alkuaineiden hajoamisesta syntyvä lämpöenergia.
Onko tuo varmaa?


yst. terv. J.M.
Kimmo Isokoski
2007-05-12 08:42:44 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Kimmo Isokoski
Radioaktiivisten alkuaineiden hajoamisesta syntyvä lämpöenergia.
Onko tuo varmaa?
Jos radioaktiivisten alkuaineiden hajoaminen ei synnyttäisi lämpöä, niin
aika turhaahan se olisi ydinvoimaloitakaan rakennella.
Ari H
2007-05-12 20:39:18 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Kimmo Isokoski
Radioaktiivisten alkuaineiden hajoamisesta syntyvä lämpöenergia.
Onko tuo varmaa?
No kai se aika varmaa on. Kuitenkin vähemmän varmaa kuin vaikka
se että Maa kiertää Aurinkoa.

Radioaktiivisten alkuaineiden läsnäolo maan ytimessä on vain päätelty
asia, mutta silti kokolailla varma juttu, sillä uraani on painavaa
joten sitä voi olettaa olevan maan ytimessa huimasti suurempana
pitoisuutena kuin pinnalla. Ja uraanin spontaani fissio tuottaa
lämpöä. Ja lämmöllä on taipumus aiheuttaa konvektiota nesteessä.
Ja seismiset mittaukset kertovat että maan sisässä on paksu kerros
sulaa kiveä. Ja kun monta tuhatta kilometriä paksussa patjassa
sulaa kiveä tapahtuu konvektiota, niin Maan ohut kuori siinä sulan
kerroksen pinnalla liikkuu ja muotoutuu siinä mukana yhtä helposti,
kuin vaahto kuuman vesikattilan pinnalla.

Mutta jos tuossa ketjussa joku juttu ei olekaan niin kuin luulisi,
niin sitten voi tietysti olla että jotain ihan muuta tapahtuu.
--
"Ja pilkut huusivat tuskissaan: 'Lisää vaseliinia, lisää vaseliinia!'"
Jorma Moll
2007-05-13 07:05:18 UTC
Permalink
Post by Ari H
No kai se aika varmaa on. Kuitenkin vähemmän varmaa kuin vaikka
se että Maa kiertää Aurinkoa.
Hyvä.
Arkijärjellä vaan ajattelin, että kun maapallon säde on suunnilleen 6
000 km ja syvimmät poratut reijät ovat runsaat 10 kilometriä (vai joko
on päästy syvemmälle?), niin oletukset maapllon sisuksista ovat
epävarmempia, kuin jos sitä olisi palanen tutkimuspöydällä.
Post by Ari H
Mutta jos tuossa ketjussa joku juttu ei olekaan niin kuin luulisi,
niin sitten voi tietysti olla että jotain ihan muuta tapahtuu
Tuo on hieno lause. Aina on hyvä ottaa huomioon, että tiede(kin) voi
olla väärässä.

yst. terv. J.M.
P Kurki
2007-05-15 08:07:02 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Ari H
Mutta jos tuossa ketjussa joku juttu ei olekaan niin kuin luulisi,
niin sitten voi tietysti olla että jotain ihan muuta tapahtuu
Tuo on hieno lause. Aina on hyvä ottaa huomioon, että tiede(kin) voi
olla väärässä.
yst. terv. J.M.
The Earth's rotation has only a small effect on gravity, about 0.5%.
http://www.phy6.org/stargaze/StarFAQ5.htm , kysymys 95.

Maapallon rakenteesta:
http://www.solarviews.com/eng/earthint.htm

Tieteen kehityksestä:

Vuonna 1915 Alfred Wegener esitti ensimmäisenä vakuuttavia todisteita
teorian puolesta, jonka mukaan Etelä-Amerikka ja Afrikka olisivat olleet
joskus yhteydessä toisiinsa ja myöhemmin erkaantuneet. Teoria
kyseenalaistettiin, koska mannerten liikkeelle ei ollut tiedossa mitään
mekanismia.

1920-luvun lopussa havaittiin syvänmeren hautojen kanssa rinnakkain
satoja kilometrejä maan sisässä tapahtuvat maanjäristysvyöhykkeet
(Wadati-Benioff-vyöhykkeet).

Vuonna 1947 Maurice Ewingin johtama Columbian yliopiston tutkijaryhmä
sai todisteita merenpohjassa Atlantin valtameren keskellä kulkevan
kohouman olemassaolosta. Samoissa tutkimuksissa havaittiin myös
merenpohjan sedimenttikerrosten alla olevan kallioperän koostuvan
mantereisesta kallioperästä poiketen pääasiassa basaltista, eikä
mantereille tyypillisestä graniitista. Tutkimuksissa havaittiin myös
merellinen maankuori paljon ohuemmaksi kuin mantereinen maankuori.

1950-luvun alussa aloitettiin tutkimukset valtamerillä havaituista Maan
magneettikentän poikkeavuuksista. Vuosikymmenen loppuun mennessä
havaittiin valtamerten keskiselänteiden kanssa rinnakkain sijaitsevat
magnetisoituneet vyöhykkeet.

1950-luvun puoliväliin mennessä hyväksyttiin yleisesti teoria, jonka
mukaan vuoristoilla on ns. juuret – vuoristoille tyypillinen kallioperä
ulottuu maanpinnan muotoja vastaavasti myös maan sisäänpäin.

Vuonna 1957 Maurice Ewingin ryhmän tutkija Bruce Heezen esitteli
tiedeyhteisölle tutkimustulokset valtamerten keskiselänteistä.

1960-luvulla teoria kehittyi merkittävästi. Vuonna 1961 tiedemiehet
alkoivat kehittelemään teoriaa jonka mukaan uuttaa maankuorta syntyisi
valtamerten keskiselänteillä. 1962 Harry Hess esitti teorian jonka
mukaan mantereinen maankuori ja merellinen maankuori liikkuisivat
yhtenäisenä laattana. Teoria kumosi vallalla olleen teorian jonka mukaan
mantereet liikkuisivat paikallaan pysyvän merellisen kuoren läpi.

Uuden maankuoren syntymistä selitettiin aluksi Maan laajenemisella,
mutta tiedemiehet Harry Hess ja Robert S. Dietz kehittivät teorian jonka
mukaan uusi maankuori lopulta monien miljoonien vuosien jälkeen
tuhoutuisi syvänmeren haudoissa litosfäärilaattojen reunoilla.

Lähde: wikipedia
Timo Pietilä
2007-05-12 08:27:03 UTC
Permalink
Post by Jorma Moll
Post by Timo Pietilä
Laatojen liikkeistähän ne maanjäristykset johtuvat.
joo....no onkos tiedossa mikä niitä laattoja liikuttaa? Se sula massa
maapallon sisällä?
Jep, mikäpä muukaan.
Post by Jorma Moll
No mikäs sitä sitten liikuttaa?
Maapallo pyörii joten magma pyörii myös. Coriolisvoimat vaikuttavat
tuohon ja aiheuttaa pyörteita ja niin edelleen.

Timo Pietilä
Loading...